Vapaat ohjelmistot liike-elämässä

Mikä tekee yrityksestä vapaiden ohjelmistojen yrityksen?

Kirjoittaja   ,   

Keskusteltaessa Euroopan ohjelmistostrategiasta lukuisia kiinnostavia seikkoja tuli ilmi. Itse keskusteluja ei voida paljastaa niiden luottamuksellisuudesta johtuen, joten sen sijaan tässä artikkelissa käsitellään yhtä esille tullutta kohtaa henkilökohtaisesta näkökulmasta.

Vaikka se vaikuttaakin jokseenkin vanhanaikaiselta tänään, niin "Kuinka vapailla ohjelmistoilla voi tehdä rahaa?" oli hyvin yleinen kysymys vain muutama vuosi sitten. Nykyään tuo kysymys on kehittynyt muotoon “Mitkä ovat hyviä liiketoimintamalleja joita voi rakentaa vapaiden ohjelmistojen ympärille?”.

Kysymys on nyt jo paljon tarkempi ja se nousi esiin useaan kertaan keskusteltaessa Euroopan ohjelmistostrategiasta. Kysymystä käsittelivät useat ihmiset kuten Matthew Aslett, Carlo Daffara ja Matt Asay. Yksi henkilö, joka yritti useasti vastata tähän kysymykseen, oli Anoop John, jonka tapasin Keralassa kaksi vuotta sitten.

Työskenneltyäni alalla useita vuosia auttaen yrittäjiä löytämään heille sopivia liiketoimintamalleja ja käsiteltyäni kysymyksiä liittyen vapaisiin ohjelmistoihin keskittyviin yrityksiin sekä vapaiden ohjelmistojen monimuotoiseen käyttäjäyhteisöön joka on samalla sekä kaupallinen että epäkaupallinen, on minulle selvinnyt muutama seikka jotka tahdon nyt jakaa.

Kohta 1: Ajattele selvästi

Jotta liiketoimintamalleja voitaisiin kehittää, on ensin ymmärrettävä selvästi kaikki siihen liittyvät seikat joita haluat käsitellä. Tätä ei helpota yhtään se, että joitain suosittuja käsitteitä käytetään epämääräisesti puhuttaessa täysin erillaisista asioista ja niihin liittyvistä onglemista. Esimerkiksi käsitettä "Avoimet ohjelmistot" käytetään sekä ohjelmistomallista, kehitysmallista että liiketoimintamallista puhuttaessa.

Nämä kolme mallia ovat suorakulmaisia kuten kolme x,y,z-akselia kolmiulotteisessa koordinaatiojärjestelmässä. Kullakin akselilla on oma suureensa: hallinta (ohjelmistomalli), yhteistyö (kehitysmalli) sekä tuotto (liiketoimintamalli).

Nämä kolme akselia rajaavat sen tila-avaruuden, johon mikä tahansa ohjelmistoprojekti tai tuote voi vapaasti asettua. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että kaikki mahdolliset yhdistelmät olisivat toteutuskelpoisia. Ansaintamalli, joka perustuu asiakkaiden sitouttamisstrategioihin ja kiivaaseen maksulliseen päivityskierteeseen ei todennäköisesti toimi jos projektin ohjelmistomallina on vapaat ohjelmistot. Tämä toimintatapa esiintyy yleensä suljettujen ohjelmistojen ohjelmistomallissa jonka liiketoimintamalli pitää suoritettua maksutapahtumaa yhtenä ehtona ohjelmistolisenssin myöntämiselle asiakkaalle.

On syytä huomauttaa, että erilaisten liiketoimintamallien yhteensopivuus erilaisten ohjelmistomallien kanssa on paljon laajempi kuin yleensä luullaan. Vapaiden ohjelmistojen ohjelmistomallin takaamat laajat oikeudet ohjelmistojen käyttäjille tekevät käytännössä mahdottomaksi sen, että asiakkaalta voidaan vaatia ylimääräisten ehtojen täyttämistä ohjelmistolisenssin myöntämiseksi mukaan luettuna ehto suoritetusta maksutapahtumasta. Liiketoimintamallissa on kuitenkin mahdollista saada aikaan vastaavanlaisia kassavirtoja käyttämällä sopimuspohjaisia palveluja, tavaramerkkejä ja/tai sertifikaatteja.

Jokainen edellä kuvatuista akseleista vaatii yksilöllistä harkintaa ja tarkkaa suunnittelua projektin tavoitteiden toteuttamiseksi.

Jos tavoitteena on esimerkiksi työskennellä yhdessä kilpailijoiden kanssa yhteisesti käytetyn komponentin kehittämiseksi jotta voitaisiin saavuttaa riippumattomuus mahdollisesta monopolistisesti toimivasta tavarantoimittajasta, on todennäköisesti viisasta keskittyä yhteistyöhön ja valita ohjelmistomalli, joka käyttää vahvaa käyttäjänoikeuslisenssiä (Copyleft lisence). Liiketoimintamalli voitaisiin mahdollisesti unohtaa tässä tapauksessa sillä projektiin tehtyjen sijoitusten tuotto saadaan strategisen riippumattomuuden edun muodossa sekä vähentyneinä lisensointikustannuksina.

Toisena esimerkkinä mainittakoon, että yritys voi valita hyvin yhteistyö- ja yhteisöpainotteisen kehitysmallin vahvasti käyttäjänoikeudelliselle (Copyleft) ohjelmistolle, jonka liiketoimintamalli perustuu yrityksille räätälöytyihin julkaisuihin, jotka testataan asiakkaiden puolesta kypsyyden, vakauden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Mahdollisia mallien yhdistelmiä on lähes rajattomasti. Kunkin yrityksen yksilöllinen luonne ja kilpailulliset vahvuudet ja heikkoudet riippuvat valitusta malliyhdistelmästä. Edellä kuvattujen osatekijöiden tarkka harkinta on avain menestyksekkäälle liiketoimintamallille.

Kohta 2: Vapaus eri tasoilla

Gartner sanoo saavuttavansa 100%:n vapaiden ohjelmistojen käyttöasteen Marraskuussa 2009. Tämä on huono kriteeri sille mikä tekee yrityksestä vapaiden ohjelmistojen yrityksen. Vapaiden ohjelmistojen projekteihin osallistuminen ja niiden tukeminen vaikuttaisi jo hieman paremmalta, mutta koska monet vapaiden ohjelmistojen projektit ovat valinneet yhteistyöpohjaisen kehitysmallin, se tekisi myös monesta IT-alan ulkopuolisesta yrityksestä vapaiden ohjelmistojen yrityksen.

IT-yritykset ovat yksi eniten ohjelmistoja käyttävistä tahoista maailmassa ja usein ne myös toimivat laajemmassa ohjelmistoympäristössä kuin muut yritykset. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmistojen käytöllä IT- yrityksissä ei viitata vain yritysten työntekijöiden käyttämiin työpöytä- ja palvelinsovelluksiin vaan myös siihen ohjelmistoalustaan, jonka päällä yrityksen ohjelmistot tai tuotteet toimivat.

Mukautetun ja suljetun ohjelmistoalustan ylläpitäminen tuotteen tai palvelun tuottamiseksi on tehotonta ja kallista. Tämän lisäksi riippuvuus toisten yritysten tuottamista ohjelmistoalustoista on vaarallista. Tästä johtuen, suuret kaupalliset yritykset ovat alkaneet hiljalleen vaihtaa suljettuja ohjelmistoalustojaan vapaiden ohjelmistojen vastaaviin voidakseen hyötyä tämän ohjelmistomallin tarjoamista strategisista eduista alustan tasolla. Tällaiset yritykset toimivat usein hyvin yhteistyössä niiden vapaiden ohjelmistojen projektien kanssa joista ne ovat riippuvaisia. Ne tukevat ja osallistuvat niiden toimintaan edistäen samalla niiden kasvua kehittääkseen omaa strategista riippumattomuuttaan ohjelmistojen käyttäjinä.

Se, mikä tekee näistä yrityksistä suljettujen ohjelmistojen yrityksiä on se, että nämä yritykset ovat valinneet tuotteilleen suljettujen ohjelmistojen ohjelmistomallin eväten samalla asiakkailtaan ne samat vapaiden ohjelmistojen strategiset edut kuin mitä nämä yritykset itse käyttävät parantaakseen kilpailukykyään.

Asiakkaan näkökulmasta tästä suljetusta ratkaisusta itsestään tulee osa sitä tuotealustaa jolle yrityksen erottautumistekijät perustuvat. Tämä, kuten aikaisemmin jo mainittiin, on tehoton, kallis ja vaarallinen strategia.

Liiketoiminnan kannalta tämä on puute, joka tarjoaa toisille yrityksille tilaisuuden tarjota yrityksen asiakkaille täysin vapaista ohjelmistoista koostuvan tuotteen. Asiakkaiden kannalta on sekä taloudellisempaa että strategisesti järkevämpää suosia näitä yrityksiä suljettujen yritysten sijaan aivan samoista syistä joista suljetut yritykset itse valitsivat vapaat ohjelmistot ohjelmistoalustakseen.

Niiden yritysten, joiden ansaintamalli sisältää suljettujen ohjelmistojen ohjelmistomallin osia, pitäisi tiedostaa että niiden kassavirta nojaa suuresti siihen ettei heidän tuotteilleen tai palveluilleen ole markkinoilla vastaavaa vapaiden ohjelmistojen versiota, ja että sekä markkinoiden kasvu että suljetun ohjelmistomallin avulla tehtävät ylisuuret voitot houkuttavat toisia yrityksiä, jotka tulevat tekemään suljetuista ohjelmistomalleista kestämättömiä. Kun näin tapahtuu, yritys voi joko siirtyä toisille markkinoille tai sen on muutettava ansaintamalliaan toimimaan täysin vapaiden ohjelmistojen ohjelmistomallin kanssa.

Eli vapaiden ohjelmien käyttö tai vapaiden ohjelmistoprojektien tukeminen eivät tee yrityksestä vapaata ohjelmistoyritystä. Määräävä tekijä on vapaiden ohjelmistotuotteiden tarjoaminen yrityksen asiakkaille. Siis: vapaat ohjelmistoyritykset ovat yrityksiä, jotka käyttävät ansaintamallia, jossa kassavirta ei ole sidoksissa suljetun ohjelmistomallin lisenssiehtoihin.

Jatkossa seuraavaa

Jokainen yritys tarvitsee jonkin erityisen tekijän, jolla yritys erottuu kilpailijoistaan; sen yhden asian jonka se voi tehdä paremmin, nopeammin tai halvemmalla kuin mikään toinen yritys, ja joka antaa asiakkaille syyn valita nimenomaan sen yrityksen muiden joukosta.

Perinteisesti monet IT-yritykset ovat käyttäneet suljettua ohjelmistomallia sekä patentteja erottuakseen muista. Tämä ilmenee erityisesti yritysten riskipääomasijoittamisessa kasvaviin yrityksiin ja tällaisen erottumiskyvyn puuttumista pidetään yleensä strategisena heikkoutena.

Yhdessä tulevista artikkeleistani aion näyttää miten vapaiden ohjelmistoyritysten käyttämät erottumiskeinot voivat olla yhtä tehokkaita kuin suljettujen ohjelmistoyritystenkin ja että suljettujen ohjelmistoyritysten käyttämät erottautumiskeinot ovat usein paljon vähemmän ainutlaatuisia kuin miltä aluksi näyttää.