Skip menu

Mitä vapaat ohjelmistot ovat?

Vapaissa ohjelmistoissa vapaus (engl. free) viittaa vapauksiin, ei hintaan. Tässä merkityksessä käsitettä on käytetty 80-luvulta asti, ensimmäisen täydellisen määritelmän ilmeisesti oltua GNU:n Bulletin-tiedotteen ensimmäisen vuosikerran ensimmäisessä numerossa, joka julkaistiin helmikuussa 1986. Erityisesti vapaat ohjelmistot määrittelee neljä vapautta:

  • Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen.

    Rajoitteiden asettaminen vapaiden ohjelmistojen käytölle tekee ohjelmasta epävapaan. Rajoitteita voivat olla esimerkiksi aika ("30 päivän kokeilujakso", "lisenssi vanhenee 1. tammikuuta 2004"), tarkoitus ("lupa annettu tutkimus- ja epäkaupalliseen käyttöön", "ei voida käyttää suorituskyvyn mittaamiseen") tai maantieteellinen alue ("ei saa käyttää maassa X").

  • Vapaus opiskella ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä.

    Juridisten tai käytännöllisten rajoitteiden asettaminen ohjelman ymmärrettävyydelle tai muokkaukselle tekevät myös ohjelmasta suljetun (epävapaan). Näitä voivat olla pakollinen erityisten lisenssien ostaminen, tiedon jakamisen rajoittamisen sopimukset (NDA) tai – ohjelmointikielille joilla on useampia esitysmuotoja – pääsyn estäminen parhaimpana pidettävään, ihmisluettavaan ohjelman ("lähdekoodin") muotoon ja sen muokkaamiseen. Ilman ohjelmien muokkaamisen vapautta ihmiset pysyvät yhden toimittajan armoilla.

  • Vapaus levittää kopioita naapureillesi.

    Ohjelmia voidaan kopioida ja jakaa lähes ilman kustannuksia. Jos sinulla ei ole oikeutta antaa ohjelmaa sitä tarvitsevalle, ohjelma on epävapaa. Ohjelmaa voi halutessaan jakaa myös maksua vastaan.

  • Vapaus parantaa ohjelmaa, ja antaa muutokset levitykseen, jotta koko yhteisö hyötyy.

    Kaikki eivät ole yhtä hyviä ohjelmoijia jokaisella osa-alueella. Jotkut eivät osaa ohjelmoida lainkaan. Tämä vapaus mahdollistaa muutosten teon vapauden epäsuoran käytön niille henkilöille, joilla ei ole aikaa tai taitoja ratkaista jotakin ongelmaa. Tämä voidaan tehdä maksua vastaan.

Nämä vapaudet ovat oikeuksia, eivät vaatimuksia, vaikkakin näiden vapauksien kunnioittaminen yhteiskunnan kannalta saattaa ajoittain velvoittaa yksilöä. Kuka tahansa voi valita olla käyttämättä vapauksia, mutta voi myös hyödyntää kaikkia niitä. Erityisesti on syytä ymmärtää, että vapaat ohjelmat eivät sulje pois kaupallista käyttöä. Jos ohjelma ei salli kaupallista käyttöä tai jakelua, se ei ole vapaa ohjelma. Kasvava joukko yrityksiä rakentavat liiketoimintamallinsa täysin tai vähintäänkin osittain vapaille ohjelmistoille, mukaan lukien joitain suurimmista suljettujen ohjelmien toimittajista. Vapaat ohjelmistot tekevät avun tarjoamisesta ja antamisesta laillista, ei pakollista.

Termistö

Vapaa ohjelmisto (”free software”) on alkuperäinen termi vapauksia kunnioittaville ohjelmistoille, ja tietyistä tärkeistä syistä tätä terminologiaa käytetään edelleen. Vapailla ohjelmistoilla tarkoitetaan nimen omaan vapauksia, vaikka englannin kielellä vapaus- ja hintamerkitysten erottaminen ei olekaan yhtä selkeää kuin muilla kielillä. Ranskaksi vapaat ohjelmistot kääntyvät ”logiciels libre”, espanjaksi ”software libre”, italiaksi ”software libero” ja tanskaksi ”Fri Software”.

Avoin lähdekoodi

3. helmikuuta 1998, Netscapen kerrottua julkaisevansa selaimensa vapaana ohjelmistona, ryhmä ihmisiä tapasi Palo Altossa Piilaaksossa ja esitti vapaiden ohjelmistojen markkinointikampanjan aloittamista käyttämällä termiä avoin lähdekoodi ("open source"). Tavoitteena oli hakea vapaiden ohjelmistojen nopeaa kaupallistumista ja niiden hyväksyntää yrityksiltä ja riskisijoittajilta uuden talouden korkeasuhdanteessa. Tarkoituksen pyhittäessä keinot he tekivät tietoisen valinnan jättää sivuun kaikki vapaiden ohjelmistojen pidempiaikaiset kysymykset (kuten filosofian, etiikan ja sosiaaliset vaikutukset), kokien että nämä olisivat esteitä ripeälle hyväksynnälle. He esittivät keskittymistä ainoastaan teknologisiin hyötyihin1.

"Avoin lähdekoodi" -termi – joka alun perin on määritelty tarkoittamaan samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot lisenssien ja toteutuksien suhteen – on kokenut merkitykseltään inflaatiota. Nykyään sitä usein käytetään mistä tahansa asiasta, joka on vapaiden ohjelmistojen ja hyvin suljetun Microsoftin "Hallituksellisen turvaohjelman" (GSP) välimaastossa2.

Libre Software

Kun Euroopan komissio aloitti säännöllisen työskentelyn vapaiden ohjelmistojen parissa, etsittiin tapa välttää englanninkielisten termien "Free Software" ja "Open Source" monitulkintaisuus sekä niihin liittyvät väärinkäsitykset. Tämä johti siihen, että käyttöön otettiin kolmas termi, jota on nähty käytössä silloin tällöin noin vuoden 1992 jälkeen: "Libre Software" (libre = vapaa). Tämä termi on havaittu sietokykyiseksi aiemmin mainitulle inflaatiolle, ja sitä käytetään edelleen vapaiden ohjelmistojen kanssa yhtäläisessä merkityksessä. Se voi siis tarjota ratkaisun tahoille, jotka pelkäävät tulevansa väärinymmärretyiksi käyttäessään englannin kieltä.

Viitteet

  1. Lähde, katso OSI FAQ: How is "open source" related to "free software"? The Open Source Initiative is a marketing program for free software. It's a pitch for "free software" on solid pragmatic grounds rather than ideological tub-thumping. The winning substance has not changed, the losing attitude and symbolism have. Lukuun ottamatta tätä melko epäystävällistä huomiota, OSI ja sen tukijat ovat yleisesti ottaen välttäneet vapaa ohjelmisto -termiä.
  2. Tässä ohjelmassa hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt maksavat huomattavia maksuja joidenkin Windows-lähdekoodin ylimalkaisesta katselmuksesta erityisillä Microsoftin palveluilla. Tämä saattaa lisätä koettua "turvallisuudentunnetta" mutta on käytännössä hyödytöntä – erityisesti koska ei ole edes tiedossa vastaako heidän katselmoimansa ohjelma sitä jota heillä on tietokoneillaan. Ja luonnollisestikaan tämä ei anna heille vapauksia.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

To top